Pekoilua ja paimennusta

Tämä koirakko on lähinnä vaan lomaillut, löhöillyt, leikkinyt ja riehunut sitten viime päivityksen. Varmaan oon onnistunu viettää liikaakin aikaa vaan Nekun kans, kun viitteitä alkaa olla eroahdistukseen.. Jokatapauksessa leikissä ollaan huimasti edistytty - oon onnistunu herättää innon leikkiä myös mun kanssa ja jo muutaman kerran Nekku on tullu tarjoamaan lelua!! Yritän tässä pikku hiljaa pohjustaa mahdollista tulevaa rullailmaisuakin, tosin pitäis kokeilla vielä saisko Nekkua haukkumaan.

Eilen illalla oltiinkin kolmansissa pekotreeneissä ja otettiin taas askel eteenpäin. Otettiin kolme peräänlähtöä niin, että pitelin Nekkua. Huh mikä tykki ampaski maalimiehen luo!! Maalimies ei vielä kuitenkaan mennyt piiloon. Vähän tuo tuppas vilkuilemaan mua takas tullessa, mut ei jättäny maalimiestä, kiitos nakkien. Lopussa otettiin vähän käsittelyäkin - yks treeniläisistä katto Nekun hampaat ja otti syliin ja muutenkin hiplaili. Nyt tajusin, että sitä pitää ottaa paaaaaljon enemmän..

Tiistaina 12. päivä käytiin myös pekotreeneissä, jolloin otettiin siis peräänlähtöjä niin, että en pidelly ollenkaan vaan ihanat treenikaverit juoksutti lapsosta :D Hyvin pysyi silloin mukana, eikä ois voinu vähempää välittää mun läsnäolosta.. :D

Ei meiän elämä kuitenkaa pelkkää pekoilua ole ollu, käytiin nimittäin lauantaina paimentelemassa Elimäellä, Suurahon paimennuksessa, kouluttajana Nilla Salonen. Nekku oli todella kiinnostunu lampaista, mut olis lähinnä vaan halunnu leikkiä niitten kanssa :D Joten mielenkiintoa kuumuudenkaan takia ei riittäny kauaa, kun ei sitten päässyt leikkimään. Syttynyt ei siis ollenkaan, joten ootellaan parisen kuukautta ja kokeillaan uudestaan! :)

Sunnuntai-iltana Nekku paino jo 16kg ja oli 47cm korkee! Tällaset on siis viien kuukauden aikaset mitat :) Tänään onkin 5kk synttärit, paljon onnea myös Hildalle! <3

leikkiä ja teippiä

Sainpas harjottelun päätökseen pari viikkoa sitten! Nyt oon sitten vähä lomaillu ja viettäny kunnolla aikaa lapsen kanssa :) Vähän on kyl töitäki ollu. Vapaapäivät vaan tekee niiin hyvää :)

Nekku on tässä muutaman tai ehkä parin viikon aikana reipastunu todella paljon ihmisten kanssa. Nykyään ku tavataa uusia ihmisiä, ne saa jopa rapsutella ja häntäki heiluu iloisesti, välillä pyllyki :') Aiemmin Nekku varo äitiä ja isiäkin, niin nykyään ei oo enää mitään ongelmaa! Isiki saa kulkea Nekun ohi, ilman että Nekku juoksee pakoon ja yks ilta oltiin maalla (Elimäellä) olohuoneessa ja Nekku kävi tasasee tahtii keittiös moikkaas isii ku se siellä sattu kolistelee jotain. Jos vaikka sais jotain, eikä se sitä olis todellakaa tehny vielä muutama viikko sitte... :D Sitte se sieltä tallusti aina mun vieree lepäämää että jaksaa lähteä uudestaan kerjäämään..

Kesäkuun eka päivä käytiin moikkaamassa kasvattaja Aijaa ja kumppaneita Jyväskylässä :) Piettiin tottistreenit Ellin johdolla ja käytii lenkillä. Tottiksessa mun silmät avautu leikkimisen suhteen, ja nyt oonki siitä lähtien yrittäny kehittää meiän leikkiä mielenkiintosemmaks. Nekulla on kova hinku omia leluja, niitten kans on paaaaaljon hauskempi heittää rinksaa ympärillä :D Sain myöhemmin Aijaltakii hyviä neuvoja ja nyt on leikki paljon parempaa! En tiijä ehkä mitään ihanampaa ku Nekku tuomassa mulle lelua iloisesti ravistellen :')
Ollaan siis leikkiessä tehty saalistusta, mikä tuntuu tosta olevan kaikista kivintä ja leikissä on ollu mun osalta aktiivisia ja passiivisia hetkiä. Yleensä ku oon passiivinen, Nekku alkaa mälläämään sitä lelua, et pureskelu tuntuu olevan kans hauskaa :D Mut jossaa vaihees alkaa kunnon riuhdonta, ja sillo oon välillä antanu voittaa ja välillä alkanu ite riehumaan. Huvittavaa on kans kun skinneezien riekaleet on kaikki kivimpii leluja... :D

Jyväskylän jälkeen ilmesty myös teipit korviin... Oikee korva vetää niiiin sitkeästi ruusuks että :D

Tulin myös muuten sen reissun ansiosta ajatelleeks et oonkoha mä liian voimakkaasti yrittän hallita Nekkua tai treenannu jo liian nopealla temmolla. Senkin puoleen ollaan nyt leikkimiseen vaan satsattu ja tehty kaikkea höpönhöpöä :) Ja ihan todella pieniä treenipätkiä ollaan sen jälkeen otettu, enhän mä kokonaa voi olla treenaamatta ku oon makuun päässy!

Harrastustoiminta pääs kyl silti viime tiistaina kunnolla alkuun ku ME PÄÄSTIIN MEIDÄN EKOIHIN PEKOTREEHEININ!!! Ja kyllä, juuri noin innoissani mä siitä olin! Meinaan meille järjesty kyyti ku itse oon autoton. Itehä olin jo sillo keväämmällä muutaman kerran mut ai että oli ihanaa ku nyt oli oma koira mukana <3 Alotettiin sit makkararingillä ja Nekku oivals erittäin hyvin ja nopeasti jutun idean ja nautti työstään... ;D Ens kerralla (toivottavasti huomenna) mennään jo askel eteenpäin ;) Ilo oli myös huomata, et Nekku tykkäs meiän treeniporukan jäsenistä aidosti jo ennen nakkirinkiä! Eikä mikää ihme ku on nii saman henkist porukkaa ku omistaja :D

Kaikenlaista uuttaki sitä on tässä tullu keksittyä, oon meinaan raahannu Nekkua muun muassa kukkakauppaan, kotieläinpuistoon, jossa kani oli ehdoton suosikki ja hyvänä kakkosena tuli kanat, hevostallille ja paloasemalle :D Kukkakaupassa myyjät rakastu tohon lapseen ja ite sain hävetä silmät päästä, ku tää keksi tökkiä kylmäkaappien lasiovia :'D Kotieläinpuistossa täällä Lahdessa nähtiin laamoja, kanoja, lehmiä, lampaita, possu ja pieneläimiä. Lampaat Nekku näki varmaan aika huonosti, mut hajun varmaa ainaki sai nenäänsä :')
Hevosille tää muris, nähtiin siis kaksi ponia ja kaksi ihan kunnon kokosta hevosta siellä kaverien tallilla. Tallil Nekku pääs lennättää kukkoa ja se vast kivaa oli!! :D Paloasema oli käytännössä kiinni, mut päästiin myö pyörähtää niitten paloautojen joukossa. Miehet siellä asemalla varmaan vieläki ihmettelee meiän pyörähdystä siinä.. :D Kyl hyö olivat ainaki kuitenki pahoillaa ettei sen enempää päästy näkee, mut mä vakuutin et kyl täs oli jo kivasti paljon kaikkee uutta :)

Tää paloasema reissu kuuluu siis tälle päivälle, ku oltiin Kausalassa ryhmänäyttelyssä. Pitkä päivä meille tuli, ja nyt jaloista kuuluuki erittäin syvää kuorsausta.. Iteki olisin valmis nukkumaa, et kai mäki lähen tästä kuorsaamaan tai ainaki muuten lepäilemään. Ensin ruokin meiät :D

En tiijä laitoinko täällä jo aiemmin, mutta meil on nyt ollu kans vähä jotain vahtimistakin. Välillä tulee vaan böhböh, muta välillä saattaa tulla haukkujakin. Nekku on kuitenkin niin pieni vielä, et saa nähä onks tää jotain pentuajan epävarmuutta vai mikä juttu tää on. Sinänsä ei kyllä oo ollu häiritsevää :) Muuta ihmeellistä meidän elämään ei taida kuulua, hampaat on vaihtunu ja uuet kasvaa kovaa vauhtia. Yhen hampaan sain jopa talteen ja nyt se on kunniapaikalla korurasiassa <3 Rokotukset on hankittu ja keskiviikkona startataan varmaan näyttelyelämäkin Porvoon mätsärissä, vähä treeniä erkkaria varte ;) Niin ja mikä parhainta, se kutina todellakin taitaa olla taakse jäänyttä elämää ja vaan joku pentuajan ihottuma!! :)))
Strategisii mittoi en muute oo vissii muistan päivitellä, mut viimisimmät on torstai-illalt, korkeutta jätkällä oli 45cm ja painoa 14,8kg!